Millainen on hyvä työkaveri?
Ystävänpäivänä julkaistiin TYÖ2030-kyselyn tulokset. Kyselyssä suomalaiset vastasivat erilaisiin kysymyksiin liittyen työkaveruuteen ja työkaveritaitoihin (linkki tutkimukseen on tämän blogitekstin lopussa). Tutkimuksen tuloksia katsoessani, aloin miettiä seuraavia asioita, joita voit lukijana itsekin pohtia:
Millainen työkaveri minä olen?
Olenko muuttunut työelämäni aikana työkaverina?
Millaisia työkavereita minulla on ollut?
Miten voisin kehittyä työkaverina ja työkaveritaidoissa?
Miten työpaikka organisaationa vaikuttaa työkaveruuteen?
Onko etätyö vaikuttanut työkaveruuteeni?
Kysymykset, jotka heräsivät vaativat jonkin verran itsetutkiskelua. Joskus on vaarana, että emme ole omaa toimintaamme arvioidessa objektiivisia ja etääntyminen riittävän kauaksi on vaikeaa. Keskustelu läheisen ihmisen tai ammattilaisen kanssa sekä erilaiset kurssit voivat auttaa itsetuntemuksen kehittämisessä. Myös Taitava Liideri tukee itsetuntemusta valmennuksissaan, jotka kannustavat itsetutkiskeluun pohtivalla otteella, esimerkiksi Taitava Työkaveri valmennuksessaan.
Kysyin entiseltä työkaveriltani ja ystävältäni mielipidettä minusta työkaverina saadakseni vertailukohdan omiin ajatuksiini. Miten työkaverini näki minut työkaverina ja toisaalta, miten ”työminäni” ja ”siviiliminäni” eroavat, vai eroavatko ne? Käydään ensiksi läpi kuitenkin kyselyn tuloksia osittain.
Jos mietitään hyvän työkaverin ominaisuuksia kyselyn perusteella ja niiden tärkeyttä, hänen tulisi olla:
reilu
tiimipelaaja
helposti lähestyttävä
hyvät kommunikointitaidot omaava
Näiden jälkeen arvostetaan esimerkiksi tasa-arvoa, empaattisuutta ja loogisuutta. Ei varsinaisesti mitään uutta; helposti allekirjoitettavia ominaisuuksia.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana pidän kuitenkin empaattisuuden ja loogisuuden merkitystä. Tunnen itse ihmisiä, jotka kokevat näiden ominaisuuksien olevan toisesta osa-alueesta pois. Miksi näin pitäisi olla? Empatia on yksinkertaisesti kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja siten ymmärtää hänen ajatteluaan. Monesti tämä voidaan sekoittaa sympatiaan, joka taas on enemmänkin tunnetasolla ymmärtämistä ja myötätuntoa.
Voidaan ajatella, että empatia vain vahvistaa loogista toimintaa, sillä ymmärtämällä työkaverin asema, voidaan helpommin tulla toimeen hänen kanssaan ja keksiä parhaat toimintatavat hänen kanssaan. Kommunikointi työkaverin kanssa on myös tuolloin helpompaa. Työyhteisön hyvinvointi saa paremmat lähtökohdat, jos työntekijät ovat empaattisia.
Reilu työkaveri
Palataanpa kyselyn tuloksissa sanaan ”Reilu”. Millainen on reilu työkaveri? Usein reiluutta voidaan katsella oikeudenmukaisuuden ja kunnioituksen näkökulmasta. Tässä Duodecimin Terveyskirjaston artikkelissa Kaisa Vuorinen kiteyttää reiluuden hyvin:
”Reiluus on oikeudenmukaista käyttäytymistä toisia kohtaan. Reiluus on tasapuolisuutta, ystävällisyyttä ja jokaisen huomioimista. Reiluudessa korostuu käsitys siitä, mikä on moraalisesti oikein ja väärin.”
Kukapa ei haluaisi reilua työkaveria, jos yllä olevaa määrittelyä lukee. Reilusti toimiminen voi olla silti haastavaa joissakin työelämän tilanteissa. Jokaisella meistä on hetkiä, joissa emme ole ihan parhaimmillamme. Omat huolemme ja murheemme näkyvät joskus työpaikallamme. Ei ole reilua vaatia jokaista olemaan täydellinen aina.
Yksilöinä sen sijaan jokainen meistä voi pyrkiä parantamaan vähän jokaisella reiluuden osa-alueella. Reilua työkaveria tulee siis myös kohdella reilusti. Ihmissuhteet ovat kaksisuuntainen tie, myös työpaikalla. Huono työkaveri tuskin kukaan meistä haluaa olla.
Tiimipelaaja
Tiimipelaaja näkee kokonaisuuden työyhteisössä ja oman roolinsa sen kautta, sitoutuen tiimin tavoitteisiin ja toiminnallaan edesauttaen niiden saavuttamista. Käytännössä siis hyvän työkaverin ominaisuudet, mutta höystettynä laajemmalla näkökentällä ja reagointikyvyllä. Hyvälle tiimipelaajalle ei ole tärkeintä oma henkilökohtainen etu, vaan koko tiimin toimiminen ja tiimin hyvinvointi. Kuulostaako helpolta? Periaatteessahan asia on helppo. Käytännössä asia ei ole ihan niin yksinkertainen.
Voit ehkä olla halukas auttamaan tiimikaveria hänen projektissaan, jos sinulla riittää aikaa ja energiaa. Entä jos tiimissäsi on jäsen, joka tarvitsee apua usein ja et ehdi tai jaksa auttaa? Miten tulisi toimia reilusti tällaisessa tilanteessa? Auttamishalu on hyvä ominaisuus ja tiimipelaajalta sitä löytyy, mutta esimerkiksi vastuullisuus ja kommunikointi ovat myös tärkeitä ominaisuuksia.
Työyhteisön tuottavuuden kannalta tiimin tulisi koostua tiimipelaajista, mutta toimiva tiimi ei ole itsestäänselvyys. Toimivasta tiimistä puhuttaessa en malta olla mainitsematta valmennustamme, johon voit tutustua seuraavasta linkistä:: https://taitavaliideri.fi/taitava-tiimi .
Olenko helposti lähestyttävä?
Niputan helposti lähestyttävän ja kommunikointitaidot omaavan työkaverin samaan. Jos haluat lähestyä jotain ihmistä, on sinulla yleensä tarve kommunikoida jollain tavalla kyseisen ihmisen kanssa. Ja jos tiedät, että ihminen ei omaa siedettäviä kommunikointitaitoja, ei hän ole myöskään helposti lähestyttävä.
On toki olemassa ihmisiä, jotka ovat hyviä kommunikoijia tietyiltä osin, mutta heidän kanssaan ei haluaisi asioida. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että poikkeukset vahvistavat säännön ja jos olet vaikeasti lähestyttävä, mutta hyvä muuten kommunikoimaan, eikö kannattaisi tehdä itsestään helpommin lähestyttävän?
Millainen sitten on helposti lähestyttävä työkaveri? Helposti lähestyttävä työkaveri ei ole aina murheellisen näköinen murahtelija, joka ei kommunikoi kunnolla. Iloinen ilme ja olemus auttavat jo paljon. Ei tarvitse nauraa, jos ei naurata, mutta vakavailmeistä työkaveria on vaikeampi lähestyä, kuin iloista.
Helposti lähestyttävä ihminen on myös valmis kuuntelemaan ja huomioi ympäristössään olevat ihmiset. Hänen seurassaan voit olla avoin ja luottaa että hän hyväksyy sinut ja huomioi asiasi keskittyneesti, antaen selkeän ja ymmärrettävän vastauksen.
Varsinkin uusi työntekijä hyötyy, jos työpaikalla on joku, jolta uskaltaa helposti kysyä epäselviä asioita. Samalla työyhteisön tehokkuus kasvaa, kun työpaikan pelisäännöt ja käytännöt tulevat kaikille selviksi.
Minä itse työkaverina
Palatakseni itseeni; minua on pidetty luotettavana ja reiluna työkaverina ja yleisesti ihan kivana työkaverina. Tämä tuntui tietysti mukavalta kuulla, mutta sain myös kuulla kehitysehdotuksia: en ole esimerkiksi kovin helposti lähestyttävä ja joskus en jaksa kommunikoida huolella. Varsinaisesti eroa työ- ja muun elämän välillä ei vaikuta olevan. Omat pohdintani olivat aika samansuuntaisia. Päätin tehdä seuraavan 10 kohdan listan itselleni, jotta voisin kehittyä työkaverina:
Miten voin kehittyä työkaverina?
Jätä arkihuolesi kotiin.
Hymyile enemmän.
Keskity kuuntelemaan ja anna huomiosi kokonaan puhujalle. Muista empatia.
Keskity vastaamaan rauhassa ja huolellisesti. Varmista kysymyksillä, että kuulija ymmärsi mitä sanoit.
Anna palautetta ja ota sitä vastaan. Näe palaute aina positiivisena.
Muista tervehtiä ja vastata tervehdykseen.
Kiitä työkaveria ääneen.
Kehu työkaveria.
Tarjoa apua ilman, että sinun apuasi pyydetään (Voinko auttaa…).
Tutustu työkavereihisi. Juttele. Tee aloite.
Yksikään kohta ei itsessään tunnu liian vaikealta ja kaikkea ei tarvitse heti kehittää täydelliseksi saman tien. Suunta on tärkein. Toistojen kautta nämä kohdat eivät vaadi enää miettimistä vaan tulevat osaksi jokapäiväistä toimintaa.
Usein hyväksi työkaveriksi tuleminen, tai siinä parantaminen, on vain pieniä tekoja. Kehotan sinua lukijana miettimään tätä omaa listaani ja ottamaan siitä jotain omaan työelämääsi. Tehdään jokainen itsestämme vielä vähän parempi työkaveri ja siten työyhteisöstä toimivampi. Yhteisö rakentuu aina yksilöistä. Toimiva ja hyvähenkinen työyhteisö on myös tehokas ja tekee paremmin tulosta.
Jos haluat tutustua tutkimukseen tarkemmin, löydät sen täältä. Linkki vie TYÖ2030-Työkaverikyselyyn, sisältäen linkin kyselyn tarkempiin tuloksiin.
Ari Antinkaapo - Taitava Liideri
